Espoolaisen seurayhteisön HUB-testauksen tavoitteena on tukea pelaajakehitystä – pitkäjänteinen harjoitteleminen tuottaa tuloksia

HUB-testaus on espoolaisen seurayhteisön yhteinen ponnistus. HUB-testitapahtumat sisältävät antropometrisiä mittauksia sekä fyysisten ominaisuuksien testaamista ja testien tavoitteena on tukea pelaajakehitystä sekä antaa työkaluja niin pelaajille kuin valmentajille. 

Kaudella 2025–2026 mukana on yli 60 joukkuetta kuudesta espoolaisseurasta: FC Honka, EPS, LePa, FC Kasiysi, PEP ja EsPa. Tapahtumien järjestämisestä vastaa FC Honka, mutta testaajina toimii valmentajia lähes kaikista osallistuvista seuroista.  

HUB-testitapahtumiin voivat osallistua pelaajat U10-ikäluokista ylöspäin. LePan osalta testejä tekevät U10–U14-kilpajoukkueet. 

Testejä järjestetään kolme kertaa vuodessa, jotta pelaajien kasvua sekä fyysisten ominaisuuksien ja lajitaitojen kehittymistä voidaan seurata säännöllisesti. Testit tehdään EBK-Honka areenalla. Olosuhteisiin ja testaajina toimivien valmentajien kokonaisarkeen liittyen testit ovat pääsääntöisesti aamuisin ja aamupäivisin.   

Kun kokonaisuus on espoolaisten seurojen hallinnoima ja vetämä niin testien ajankohdat voidaan itse määrittää: Milloin haluamme tietoa? Milloin tieto on kaikista hyödyllisintä valmentajille? Testirytmille voidaan asettaa täysin urheilulliset perusteet. Kun kausi alkaa niin valmentajan on tärkeä tietää, millaisia pelaajia hänellä on joukkueessa, jotta harjoittelua voidaan suunnitella parhaalla mahdollisella tavalla. Usein ennen kilpailukauden alkua halutaan testata ja silloin nähdään, onko harjoittelu tuottanut tulosta ja ovatko pelaajat valmiina kilpailemaan. Kauden lopulla halutaan nähdä koko kauden aikana tapahtunut muutos ja vanhemmilla pelaajilla voidaan nähdä myös se, miten pelaaminen on vaikuttanut ominaisuuksiin.   

Yksi HUB-testauksen etu on se, että ei tarvitse matkustaa kauas testejä varten.  

Testeistä saatu data pelaajan kehittymisen tukena  

Testeistä kerätty data on arvokas työkalu, joka auttaa valmentajia tukemaan pelaajien kehitystä entistä tehokkaammin. Tulosten avulla seurat saavat selkeän kokonaiskuvan joukkueensa vahvuuksista ja kehityskohteista, mikä tarjoaa tärkeää tietoa harjoituskauden suunnitteluun. Testien jälkeen järjestettävät palautetilaisuudet tuovat konkretiaa joukkueiden ja yksittäisten pelaajien kehitykseen. Tilaisuuksissa annetaan seuroille toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla arjen harjoittelusta saadaan entistä tuloksellisempaa.  

Testien tavoitteena on myös inspiroida ja motivoida pelaajia. Aina treenaaminen ei ole se ykkösasia, mitä haluaisi sinä iltana tehdä ja treenaaminen voi tuntua välillä raskaalta. Testit auttavat pelaajia ymmärtämään työnsä merkityksen ja sitoutumaan harjoitteluun ja arjen toimintaan entistä innokkaammin: kun harjoittelee niin se tuottaa tuloksia!   

Varsinainen työ tehdään testipäivien välillä. Kehittyminen on pitkäjänteistä ja kovaa työtä eikä pikavoittoja ole. Testituloksiin pystyy pelaaja itse pitkällä tähtäimellä vaikuttamaan ja paljon asioita tapahtuu myös joukkueharjoitusten ulkopuolella.   

Pienillä teoilla on iso vaikutus. Testeissä uusi oma ennätys on aina hyvä tulos ja tuloksia kannattaakin verrata ensisijaisesti omiin aiempiin testituloksiin. Testeissä fokus kannattaa pitää omassa tekemisessä.   

Kehittymisestä saa iloita! Ne ovat hienoja hetkiä, kun pelaaja oivaltaa testitulosten kautta kehittyneensä, koska on harjoitellut.  

Pelaajan kokonaisvaltainen arviointi  

HUB-testitapahtumat sisältävät antropometrisiä mittauksia sekä fyysisten ominaisuuksien testaamista. Testit on suunniteltu yhteistyössä Eerikkilän Urheiluopiston ja Palloliiton kanssa, ja ne perustuvat standardoituihin testiprotokolliin. On tärkeää, että testien järjestys on aina päivän aikana sama. Kuormitus nousee progressiivisesti. Aluksi tehdään nopeutta ja räjähtävyyttä vaativat testit ja vasta lopuksi eniten kuormittavat testit eli käytännössä kestävyystestit.   

Koskaan ei voida katsoa ainoastaan suorituskykyä. Se ei olisi kovin reilu mittari pelaajien välillä. Antropometriset mittaukset, eli käytännössä pituus, paino, istumapituus, sukupuoli ja syntymäaika, kertovat biologisesta kehitysvaiheesta. Mittausten pohjalta voidaan myös arvioida, että milloin pituuskasvun huippuvaihe on tulossa. Mikäli kasvu ja kypsyminen ovat vielä edessäpäin, niin on tärkeä ymmärtää sen vaikutus urheilijan ominaisuuksiin ja niiden kehittymiseen. Tieto on tärkeä niin valmentajille kuin vanhemmille sekä pelaajalle itselleen. Se on tärkeä tieto harjoittelun kannalta, onko pituuskasvun huippuvaihe käynnissä, edessä tai jo mennyt. Joukkueurheilussa se on toki haastavampaa kuin yksilölajeissa, mutta harjoittelua olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan yksilöidä.   

Kun ymmärretään kasvun ja kehittymisen vaiheet niin voidaan pitää pelaajat terveinä. Hyvä jalkapalloilija kannattaa pitää tiiviisti mukana, vaikka hän olisi biologiselta iältään kronologista ikäänsä jäljessä. Myös sillä on lapsuus- ja nuoruusvaiheessa iso merkitys, onko pelaaja syntynyt alkuvuodesta vai loppuvuodesta.   

Testaus on tärkeä osa pitkäjänteistä urheilijakehitystä. Se antaa valmentajille tietoa pelaajien fyysisen ja taidollisen kehityksen vaiheista ja varmistaa, että harjoittelu vastaa urheilijoiden yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita. Testitulosten pohjalta valmentaja tietää, että mitä osa-alueita täytyy kehittää. Kyllä se valmentajiakin motivoi, kun on kolme tai kuusi kuukautta tehty toimenpiteitä esim. nopeusominaisuuksien kehittämiseen ja se tuo tuloksia. Omilla valinnoilla ja harjoitteilla on aidosti merkitystä. Numerot eivät valehtele. Tämä toimii toki molempiin suuntiin: jos jokin ominaisuus on tippunut, niin tiedetään, että jotain pitää muuttaa ajattelussa. On tärkeää, että testeistä saatu tieto viedään joukkueen arkeen.   

Pelaajien lisäksi siis arvioidaan myös sitä, miten valmentajat ovat onnistuneet valmentamisessaan.   

Motoristen taitojen osalta tulostaso voi hetkellisesti myös tippua, mikä voi liittyä esim. pelaajan nopean kasvun vaiheeseen. Kehitys ei ole aina lineaarista. Herkästi saatetaan vertailla neljän kuukauden väliä ja voi näyttää siltä, että pelaaja ei ole kehittynyt. On kuitenkin hyvä seurata trendiä esim. kolmen testaustapahtuman perusteella. Tällöin ollaan armollisempia sille, että ei oleteta aina, että pelaaja olisi kehittynyt tai että testisuoritus olisi joka kerta täydellinen. Testattavalla pelaajalla saattaa olla vaikka huono päivä, mikä korostuu nuorilla pelaajilla. Tytöillä ja naisilla esim. kuukautiskierron vaihe voi vaikuttaa suorituskykyyn.   

Valmentajat saattavat pohtia, että millainen kehitys sitten on riittävää. Tai sitä, onko kehittyminen harjoittelun seurausta vai liittyykö se kasvuun ja kehittymiseen. Täydellistä vastausta ei näihin varmasti löydykään, mutta jos pelaaja on suhteessa viitearvoihin hyvällä tasolla ja säilyy hyvällä tasolla vuodesta toiseen niin silloin voidaan todeta, että kehittyminen on myös harjoittelun seurausta ja riittävää. Jos pelaaja on jo valmiiksi hyvällä tasolla niin kehittyminen on vaikeampaa. Huonolta tasolta on helpompi kehittyä todella paljon. Kehitys siis pitää suhteuttaa nykyiseen tasoon.   

Testien pohjalta voidaan arvioida, miten seuran valmennuslinja toimii: Nouseeko testien kautta selkeitä trendejä? Tuottaako seura tietynlaisia pelaajia, halutuilla ominaisuuksilla? Myös yksittäisiä joukkueita voidaan arvioida. Yksilötasolla nähdään, että mitkä vahvuudet, heikkoudet ja kehityskohteet pelaajalla on.   

HUB-testaamisen erityispiirteitä  

Espoossa tehdään hiukan enemmän testejä kuin Eerikkilän urheiluopiston tapahtumissa, mutta peruspatteristo on sama ja perustestit ovat standardoituja. Näin on myös mahdollista verrata HUB-testituloksia valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Eerikkilässä tehdään viisi testiä, kun taas HUB-testiprotokolla sisältää nuorisourheiluvaiheesta alkaen yhteensä 12 testiä.   

Testien perusteella yleistäen voisi kehityskohteeksi nostaa nopeuden ja ensimmäisten askeleiden merkityksen. Se on kaikkien suomalaisten seurojen haaste. Kun tulosten osalta verrataan suomalaisia joukkueita kansainvälisiin joukkueisiin niin kansainväliset joukkueet saavuttavat nopeuden osalta merkittävästi parempia tuloksia suhteessa viitearvoihin.   

Seurat ovat osallistuneet testipatteriston kehittämiseen mm. testivastaavien tapaamisissa, joihin osallistuvat kaikki Huuhkaja- ja Helmaripolun seurat. Testivastaavat käyvät kokonaisuutta yhdessä Palloliiton ja Eerikkilän urheiluopiston kanssa läpi.   

Espoossa seuratason testaaminen on tärkeää ja testipatteristoon voidaan lisätä aina kyseisen seuran kannalta tärkeimmät testit. Vaikka pelaaja olisi osallistunut juuri Eerikkilän testeihin niin on tärkeää osallistua myös HUB-testeihin, koska täällä tehdään seuran ja valmentajien kannalta keskeisimmät testit. Ne tehdään paljon laajemmin kuin Eerikkilässä. HUB-teisteissä on eri espoolaisille seuroille hiukan erilaisia painotuksia ja näissäkin on valittavissa laaja tai suppea testipatteristo.